Sunnuntaina vietettiin Forssassa kolmoisnimppareita.
Tyttärentyttärillä oli viikolla kummallakin päivät, sekä vielä enomiehen, poikani samanmoiset.
Pikkutytöille ompelin omat lahjansa, niistä toiseen postaukseen.
Pojalleni löysin kangasvarastoistani, joskus hankkimani kissapuuvillan.
Ja miksikö tämä kangas sopi juuri passelisti näihin patakintaisiin?
No, kankaan kissa on kuin karrikoitu Uuno, Kallen kissa.
Patakintaaseen piirsin kaavan keittiöstä löytyvistä omista, vanhoista patakintaista.
Tämä on hyvän mallinen kinnas ja täytyneekin varmaan omatkin kulahtaneet patakintaat vaihtaa kohtpuoliinuusiin.
Nyt onkin hyvä ommella, kun vihdoin sain työhuoneenkin kuntoon. Ahdastahan siellä on, mutta kaikki kuitenkin nyt järjestyksessä.
Aivan ihanat kintaat:)
VastaaPoista