No. Ehkä ei kuitenkaan.
Aamulla on oltava töissä kahdeksalta.
Tosin saapas näkee, miten kengän käy.......
Miten pääsen huomen aamusta liikkeelle.
Tänään siitä ei ainakaan meinannut tulla niin yhtikäs mitään.
Ja ennen kaikkea miten selviän tämän jalan kanssa huomisesta päivästä....
Tämän tuskan jo tunnistan.
Oikeassa jalassa on Plantaarifaskiitti.
Olihan viime kesänä vasemmassa jalassa sama vaiva, joka nyt on näemmä pesinyt oikeaan.
Vain se, ken on saman kokenut, tietää, että tuska on tuska....kipu on kipu... mutta tämä on kuin pieni maailmanloppu..... ;O)
Kaapon kanssa olen koettanut klenkata päivän kolme lenkkiä.
Tehtiin jopa normi tunnin keikaus päivällä, vaikka eteenpäin meno oli mitä oli. Hammasta purren, meikäläinen, sissi sitkeä klenkkasi..tosin aikaa reissuun meni jonninverran enemmän kuin tuo normi tunti.
Tänään ostin sen. Purkin hunajalle.
Tähän suloisen väriseen Mymmeli-purnukkaan upotin hunajapurkkini. Sen , joka on se toinen asia niistä kahdesta, jotka takuuvarmasti kuuluvat jokapäiväiseen elämääni.
Lusikallinen hunajaa "rakaana" ja iltaisin magneesium monivitamiinivalmiste.
Tosin seuraavaa kuvaa ajatellen taisi juuri nyt luiskahtaa pienoinen valhe....
Sillä kuvassa on oikeastaan se kolmas tai pitäisikö sanoa ensimmäinen asia, jota ilman en varmasti kykenisi elämään.
Vesikannuni, joka vihdoin tänään sai uuden matonkuteesta virkatun kannensuojuksen.
Entisen, ruman keltaisen päälle vedettävän.
Vettä kuluu varmaan päivässä kolmesta kahdesta neljään litraa.
Eikä suoraan hanasta, vaan seisotan sen tässä kannussa tiskipöydällä.
Ei jääkaappikylmää, vaan huoneenlämpöistä, se on niin parasta.
Olen siis melkoinen vesijuoppo, ollut aina.
Kommentit
Lähetä kommentti