Aamulla syksy oli minussa.
Kömmittiin sängystä yhdeksältä...
Tai minä sängystä ja Kapsu lattialta.
Podin aamutunnit huonoa omaatuntoa,
koska veto oli niin tiessään,
että jaksoin Kapsun kanssa tehdä vain
kahdenkymmenen minuutin aamulenkin.
Päivän mittaan elämä palasi minuun.
Sain loput työhuoneesta kuntoon.
Imuri heilui loppupäivästä.
Moppi viuhusi lattialla.
Nyt nautin ja rauhoitun lauantai-iltaan.
Istun ja odotan patonkeja uunista.
Kaivoin esille fetan, tomaatin ja
aurinkokuivatun tuorejuuston.....
Minun salainen paheeni..... ;O)
Huomenna...
Niin huomenna taidan jatkaa vihdoin tätä valkoista,
keskeneräistä mattoa...
Sille on paikka odottamassa makuuhuoneen lattialla,
pienempien vertaistensa rinnalla.
Kommentit
Lähetä kommentti