Anna mulle tähtitaivas....




Olen vaan ollut niin vedoton tänään.
Ei oikeastaan väsytä, 
mutta ei vaan jaksaisi mitään.
Flunssa sentään alkaa helpottaa, onneksi....
Ompelin sentään ruokahuoneeseen verhot.
Kuvaa en jaksanut ottaa, 
sillä ihan tavalliset suorat verhot nuo ovat.
Eikä niissä sen kummempaa kommerfenkkiä ollut.
Hulpiot pois kankaasta.
Suorien sivujen ompelu, sekä ylä-, että alakäänne.

Ommellessa tosin iski pienoinen kaihomieli.
Huomasin kaipaavani vanhaa työtäni verhojen parissa...
Asiakaskäyntejä, verhosuunnitelmien piirtämistä.
Piirrosten muutamista 
konkereettisiksi verhoiksi.

Jos huomenna ehtisi jossain välissä ommella vielä olohuoneeseen kahdet verhot samasta kankaasta.
Kuvaan sitten... tai ainakin kankaan malliksi, 
ellen koko ikkunaa..... ;O)
 
Olen virkkaillut tähtiä.
Keltainen ei ole lempparivärejäni, mutta oli ainut edes hieman järkevä väri tähden reunaan siinä vaiheessa kun innostus iski, 
eikä lankakaupat enää olleet auki.
Hain sitten päivällä rullan hopeista Novitaa ja jatkoin sillä.

Koko illan olen taistellut vastaan etten ala kaivaa pakastimesta torttutaikinapakettia esille.
Törmäilin näet kaupassa ihanaan uuteen 
Dronningholmin Tähtitorttu marmeladiin....
Vadelma-mansikka...
Ihan viittä vaille on, etten ole tunkenut lusikkaa purkkiin ja ihan vain vähän koemaistanut.
Voi olla, että huomenna en enää jaksa vastustaa kiusausta.


Kommentit