Tänään on sitten taas ollut näitä päiviä sarjassa:
" mihin se päivä katosi...."
Mitään en ole tehnyt.
Mitään en siis ole saanut aikaiseksi.
En oikeastaan ole edes ehtinyt tajuta,
missä olen ollut tai milloin.
Pikkuista koirapotilasta kävin naapurissa kurkkaamassa...
Kaupassa...
Ompelukonetta en koko päivän ole edes tervehtinyt,
.... en ehtinyt ...
Olisi tosin pitänyt.... :O(
Kävin sydänfilmissä.
Aamulla labraan.
Hirveä puristus ja kipu rintakehällä,
tai paremmin ehkä palleassa.
Eilenkin jo oli.
Tänään vihdoin marssin terveyskeskusmäelle.
Minä kun en kovasti vapaehtoisesti tykkää tuota
terveyskeskuksen ovea availla...
Itse epäilen johtuvan koirapojan rajusta rytkäisystä.
Mutta parempi kai, että tutkitaan.
Sillä jopa minä, joka puren yleensä hammasta,
myönnän, että kipu on melkoinen.
Ehkä huomenna jaksan taas jo jotakin värkkäilläkin.
P.S. Merja, olen näemmä oppinut sinulta tuon värkkäys sanan,
se on tarttuva ..... ;O)
Kommentit
Lähetä kommentti