"Ei näytettävää"

Pakkanen paukkuu nurkissa.

Tulee kuin varkain sisälle tupaan.

Opettelen kerrospukeutumista.

Sisällä palelee sormet ja varpaat.

Olenko se minä, 

joka olen sanonut, etten koskaan palele?

Lähden lenkille, enkä palele enää.

Ulkoa tullessa varpaatkin hehkuvat lämmintä.

Mietin,

mihin minun aikani oikeen valuu?

7,5 kilometriä  takana askeleita.

1,5 tuntia treeniä sisällä.

Olen jälleen alkanut "treenaaman".

Olen ylpeä itsestäni.

"Ei näytettävää".

(käsityörintamalla.......kaikkea kun ei päivään ehdi mahduttaa)

Silti elämä on juuri hyvä näin.

Se on nyt ja tässä......