Vanha kynttelikkö

Oma vanha kynttelikkö, joka mielestäni on oikeastaan aina ollut melkoisen nätti. 
Minun näköinen. 
Minun oloinen.
Sellainen aina esillä pidettävä.

Mutta.....
Jotenkin se ajan saatossa oli jäänyt jonnekin sinne 80-90-luvulle, 
jälkeenjäänyt kapistus. Joten on saanut viime ajat nököttää kaapissa.

Esillehän tuo oli saatava.
En mitään suurta tai kummallista sen eteen tulisi tekemään, mutta jotain kuitenkin.

Lopulta siitä tuli aika RAASU. Ihan liian paksua maalia se sai pintaansa. 
Ihan liian raalla kädellä vedeltyä. 
Paakkuja, klönttejä, juovia.

Mutta sellainen se saa olla. 
Ilman siloittelua tai sen kummempaa selittelyä.
Vähän on kuin elämäni.

Ja tiettekös....
Minä tykkään nyt tästä.

Bloggailut on viime aikoina jääneet melkoisen vähiin.
Yksi ja kaikkein suurin syy on varmaan ollut tämä lapsenkengissä ollut nettiyhteyteni.
Olen keväisestä muutosta asti yrittäny tulla toimeen nettitikullani.
Tapellut, taistellut, kironnut ja manannut.
Silkkaa laiskuuttani en jaksanut selvittää, missä mättää.
Nyt kun syksyllä tähän työpisteelle "ilmaantui" tämä 24" uusi, hieno pöytäkonekin, joka toimii kuin unelma, olisi luullut nettityöskentelynkin luistavan...
Mutta kun ei, niin ei.
Muutama viikko sitte vasta sain aikaiseksi soittaa Saunalahteen ja syykin selvisi.
"Katvealuetta, eikä ainakaaan seuraavan puolen vuoden suunnitelmissa näy, että mitään sen eteen oltaisiin tekemässä"...
Ja melkein keskellä kaupunkia.. Ei voi olla totta... Sanon ma!!!

No...
Varmaan jo ensiviikolla helpottaa...
Oli sitten käytävä ottamassa taas vain tuo vanha vakaa laajakaista.
Odottelen täällä yhdistämistä....